Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat

Alussa oli lyhytelokuva… Kaikki alkoi 28. joulukuuta 1895, kun Antoine Lumière ja Clément Maurice järjestivät Pariisissa Grand Cafén kellarikerroksessa maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytännön 35 katsojalle. Auguste ja Louis Lumièren isä Antoine oli ainoana Lumièrenä läsnä historiallisessa esityksessä ja tokaisi siellä lentäväksi lauseeksi muodostuneen ajatuksen: "Elokuva on keksintö vailla tulevaisuutta." Ranskalainen mestariohjaaja Eric Rohmer puolestaan tokaisi vuosikymmeniä myöhemmin oman lentävän lauseensa: "Jotta elokuvalla olisi tulevaisuus, sen menneisyys ei saa kuolla."

Tampereen elokuvajuhlat - Tampere Film Festival ry merkittiin yhdistysrekisteriin 26.9.1969 silloisella nimellään Tampereen Elokuvataide ry. Yhdistyksen tarkoituksena on elokuvataiteen tunnetuksi tekeminen, kehittäminen ja tukeminen. Tätä tarkoitustaan yhdistys pyrkii toteuttamaan järjestämällä kansainvälisiä elokuvajuhlia, elokuvaesityksiä, keskustelutilaisuuksia, antamalla julkilausumia, harjoittamalla julkaisutoimintaa sekä edistämällä elokuvataiteen kehittämistä muilla samankaltaisilla keinoilla. Yhdistys järjestää Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat vuosittain maaliskuun alussa.

Tamperen elokuvajuhlat saivat alkunsa Tampereen lyhytelokuvapäivistä, jotka järjestettiin helmi-maaliskuun vaihteessa 1969 tamperelaisen elokuvakulttuurin puuhamiehen Ilkka Kalliomäen innostuksen ja rohkeuden ansiosta. Lyhytelokuvapäivät onnistuivat ja innostivat jatkamaan. Heti seuraavana vuonna 1970 järjestettiin opetusministeriön, Suomen elokuvasäätiön ja Tampereen kaupungin tuella Tampereen ensimmäiset kansainväliset lyhytelokuvajuhlat. Tampereen elokuvajuhlat ovat Pohjoismaiden vanhimmat, vasta vuonna 1979 aloitti Pohjoismaiden toiseksi vanhin filmifestivaali, Göteborgin elokuvajuhlat.

Lyhytelokuva - mikä kummajainen se lienee. Se on yksi elokuvan rikkaimpia ilmaisumuotoja, jota rajoittaa vain kesto: enintään noin 45 minuuttia. Tampereen lyhytelokuvajuhlilla esitetään vuosittain pääasiassa lyhytelokuvia, mutta myös pitkiä elokuvia, mainoksia, trailereita ja videoita. Tampereella nähdään vuodesta toiseen lyhytelokuvan koko kirjo: animaatioita, dokumentteja, sepitteitä, arkistoelokuvia, mykkäelokuvia, trikkielokuvia, kokeellisia elokuvia… niin perinteistä kuin avantgardeakin.

Tampereen elokuvajuhlien keskeiset tehtävät ovat olleet 1970-luvulta lähtien seuraavat: kansainvälisen ja kotimaisen lyhytelokuvan kilpailun järjestäminen, katsaukset elokuvataiteen historialliseen kehitykseen, koulutustilaisuuksien järjestäminen elokuva-alan ammattilaisille ja harrastajille, lyhytelokuvan myynnin edistäminen, kansainvälisen kulttuuriyhteistyön hoitaminen sekä paikallisen kulttuuritapahtuman järjestäminen.

Tampereen elokuvajuhlien perustajien ajatus ohjelmiston rakenteesta oli oivaltava ja sitä toteutetaan edelleen. Kansainvälinen kilpailu, laadukkaat kansainväliset erikoisohjelmistot ja kotimaiset elokuvasarjat. Viimeksi mainittujen osalta siirryttiin vuonna 1978 kotimaisen katselmuksen ja 1983 kotimaisen kilpailun järjestämiseen. Tampereen elokuvajuhlat on ollut kansainvälisesti arvostettu elokuvatapahtuma alusta alkaen ja on sittemmin saanut myös kotimaassa runsaasti arvostusta osakseen. Tampereen filkkarit on aina ollut nuorten elokuvantekijöiden esiinmarssia kannustava tapahtuma, jossa myös yleisön pääosa on nuoria ihmisiä. Kyllä Tampereen festivaaliohjelmisto on onnistunut herättämään yleisön kiinnostuksen laajemminkin. Tampereen elokuvajuhlat on alusta asti pyrkinyt olemaan ideologioista riippumaton avoin tapahtuma, joka esittelee korkeatasoisia elokuvia riippumatta siitä, millaista yhteiskuntajärjestystä ne edustavat. Toki elokuvajuhlat on aina korostanut ihmisoikeuksien merkitystä.

Tampereen elokuvajuhlien pääesityspaikkoina ovat olleet elokuvateatteri Kino-Palatsi 1970 ja 1982-1991, Tampereen teknillinen oppilaitos 1971, 1973-1981 sekä vuodesta 1992 lähtien Tullikamarin pakkahuone ja Tampere-talo. Tampereen elokuvajuhlat järjestettiin 1980-luvun loppupuolelle saakka helmikuussa ja siitä lähtien ne ovat vakiintuneet kalenteriviikolle kymmenen maaliskuussa. Kilpailusarjojen ja monipuolisten erikoisohjelmistojen lisäksi elokuvajuhlilla on vuosittain erilaisia oheistapahtumia, seminaareja , keskustelutilaisuuksia, näyttelyitä sekä 1990-luvun alusta lähtien elokuvamarket, unohtamatta tietenkään suosittuja festivaaliklubeja.

Tampereen elokuvajuhlilla on 30 vuoden aikana 1970-2000 ollut noin 500 000 käyntikertaa sekä maksullisissa ja ilmaisnäytöksissä että oheistapahtumissa. Alkuaikoina elokuvajuhlilla esitettiin runsaat sata elokuvaa, 1990-luvun puolivälissä elokuvanäytöksiä oli runsaat sata ja elokuvia esitettiin viidensadan molemmin puolin. Tampereen elokuvajuhlilla on vuosina 1970-2000 esitetty kaikkiaan liki 9000 elokuvaa, mainosta, traileria ja videota, näistä erikoisohjelmistoissa runsaat 6000, kansainvälisessä kilpailussa runsaat 2000 ja kotimaisessa kilpailussa noin 700.

Tampereen elokuvajuhlat on kolmen vuosikymmenen ajan tapahtumasta toiseen kyennyt uudistumaan, säilyttämään kiinnostavuutensa ja seuraamaan aikaansa, vaikka toimintamahdollisuuksia onkin rajoittanut erityisesti käytettävissä olevien varojen niukkuus. Tavoitteena on säilyttää kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen elokuvatapahtuman samat vahvat puolet myös tulevaisuudessa.