Etusivu     Ohjelmakartta     Kilpailut     Ohjelmisto       Kotimainen kilpailu       Kansainvälinen kilpailu       Indonesia       Australia       Orson Welles       Jay Rosenblatt       Phil Mulloy       Totti Carlander       Marja Pensala       Arkiston aarteet       Pälsi & Jäger       Ylen arkisto       Planeetta Logos       Raittius vai humala       Pikku Kakkonen       25 vuotta       Resfest       Micromovies       The Hire       Musiikkidokumentit       Pitkä yö       Tähdenlentoja       Roskaelokuvafestivaali       ETO       Kotimaiset       musavideot       Suomalainen       videotaide       Jasso-kissa kohtaa       Riekun ja Raikun       Mediakoulut     Micromovies Seminaari     Yhteistyö     Yhteystiedot     Festival News     Press    In English Indonesia Uuden elokuvan sensuurittomuus yhdistyy jännittävällä tavalla vanhoihin dokumentteihin, jotka on tehty maan ollessa siirtomaaisäntien hallinnassa. Elokuvien yhteiskunnalliset jännitteet saavat voimansa niin uskonnosta kuin diktaatuurista, ihmisten ja yhteiskunnan mielialan vaihteluista. Indonesialainen elokuva Indonesialainen elokuva on muutoksen tilassa. Indonesiassa on kasvamassa uusi elokuvantekijöiden sukupolvi, jolla on ensimmäistä kertaa maan historiassa vapaus tehdä sellaisia elokuvia kuin he haluavat. Tämä suunnattoman suuri ja monikultuurinen valtio, jonka väkiluku on neljännneksi suurin maailmassa, ja jonka taloudellinen merkitys kasvaa koko ajan, löytää epäilemättä paikkansa myös kulttuurin maailmankartalle. Indonesia on elokuvallisesti ollut ainakin Suomessa ja Tampereen lyhytelokuvilla musta piste kartalla, johon yritämme tuoda valaistusta. Ajankohta Indonesiaan ja indonesialaiseen filmiin tutustumiselle on erityisen mielenkiintoinen. Vuoden 1998 "vallankumous" aloitti uuden reformikauden (reformasi indonesiaksi) , joka mm poisti elokuvasensuurin ja aloitti uuden demokraattisen kehityksen poliittisessa elämässä. Maailman synnyttäjä Indonesialainen elokuva oli aluksi siirtomaaisäntien, hollantilaisten elokuvaa. Yksi lyhyen sarjamme elokuvista Äiti Dao, on kooste vuosisadan alun dokumenteista, joissa kuvataan Indonesiaa eri puolilta ja useamman vuosikymmenen ajalta. Näiden katkelmien kautta saamme jonkinlaisen käsityksen ilmapiiristä ja tavasta, jolla eurooppalaiset suhtautuivat siirtomaihinsa, myös Indonesiaan 20- ja 30-luvuilla. Tavallaan Äiti Dao jatkaa eurooppalaisten suhtautumista, sillä paikallisista on perin outoa, että tietyllä saarella kuvattuihin jaksoihin liitetään musiikkia, joka on peräisin tuhansien kilometrien päästä aivan eri kulttuurista. Elokuvan oivallinen ääniraita koostuu alkuperäisväestön runoista ja lauluista. Vangitsevan äänimaailman on suunnitellut Jan-Dries Groenendijk. Kohti uutta aikaa Indonesia itsenäisenä valtiona syntyi toisen maailmansodan loppuvaiheissa, kun Indonesiaa miehittäneet japanilaiset antoivat paikallisten johtajien julistaa itsenäisen Indonesian. Japanin antautuessa elokuussa 1945 Alankomaiden hallitus palkkasi kuuluisan dokumentaristin Joris Ivensin tekemään dokumettia Indonesian "vapauttamisesta" hollantilaisten ja englantilaisten toimesta. Ivens alkoi valmistella kuvauksia Australiassa, mutta sai kuulla, että siirtomaaisäntiä ei saarilla enää kaivata, ja Ivens kieltäytyi työtehtävästä. Muunmuassa Australilaisten satamatyöläisten liiton rahoilla kuitenkin syntyi dokumentti Indonesia Calling, joka kertoo vuosien 1945-46 tapahtumista ja ennakoi seurannutta itsenäisyysotaa Hollantia vastaan. Indonesia Calling oli hyvin kiusallinen elokuva Alankomaiden hallitukselle, joka mm. otti Jorins Ivensin passin pois häneltä yli 10 vuodeksi. Itsenäistymisen jälkeen Indonesialaiset alkoivat rakentaa uutta yhteiskuntaa, vuoteen 1965 Sukarnon johdolla. Elokuvalle tärkeä hahmo näinä vuosina oli Usmar Ismail, joka oli ensimmäisten todella indonesialaisten elokuvien takana. Vuonna 1965 maassa tapahtui vallankaappaus, jonka yksityiskohdat ovat edelleen hämärät. Aikaisemmin voimakas kommunistinen puolue hävitettiin julmasti ja Kenraali Suharto aloitti diktatuurin kauden, joka kesti vuoteen 1998. Sukarnon nimeämällä New Order-kaudella oli korkealla valtiollisella tahollapäätetty, että myös elokuva oli osa Indonesialaisen valtion rakentamista. Elokuvan tehtävänä, muun kulttuurin ohella oli luoda Indonesialaisnen identiteetti, joka ottaa parhaat osat kymmenistä kulttuureista. Elokuvien teko oli tiukasti vattion ohjauksessa ja elokuvan tekeminen vaati lukuisia lupia. Luonnollisesti vain "positiiviset" ja triviaalit aiheet sallittiin. Samaan aikaan Indonesia antoi periksi Hollywoodin imperialismille ja amerikkalaiset elokuvat saavuttivat valta-aseman lippuluukuilla. Kuldesak Festivaaleilla esitettävä elokuva Kuldesak oli aloituspotku uudelle nousulle Indonesialaisessa elokuvamaailmassa. Kuldesak on neljästä lyhyestä tarinasta koottu neljän nuoren ohjaajan kooste. Elokuvantekijät aloittivat filmaamisen ilman tarvittavia lupia viranomaisilta ja rahoittivat elokuvan vakiintuneiden rahoituskanavien ulkopuolelta. Kuldesakin suosio lippuluukuilla antoi itsetuntoa lukemattomille elokuvan tekemisestä unelmoiville nuorille ja raivasi tietä uudelle elokuvantekijöiden sukupolvelle. Viime aikoina Indonesiassa on ollut muitakin kotimaisia menestystarinoita elokuvateattereissa. KONFIDEN Uusien kansalaisjärjestöjen esiinmarssi on tärkeä ilmiö Indonesiassa. KONFIDEN-niminen organisaatio on järjestänyt jo kolmet lyhytelokuvafestivaalit Jakartassa lähinnä vapaaehtoisen työn turvin. Festivaalien lisäksi KONFIDEN pyrkii viemään vapaan elokuvantekemisen ideaa myös muualle Indonesiaan. Tampereella esitetään kooste KONFIDEN- festivaalien parhaimmistoa samoin kuin valikoima Jakartan elokuvakoulun IKJ:n oppilastöitä. Tampereen elokuvajuhlien Indonesia-sarja ei pyri olemaan läpileikkaus Indonesialaisen lyhytelokuvan historiasta, tai edes kattava nykyisen kehitysvaiheen esittely. Tunnustamme voimattomuutemme suunnattoman suuren ja suhteellisen tuntemattoman maan edessä ja paras mihin kykenemme, on antaa välähdyksiä Indonesian menneisyydestä ja esimakua tulevasta. Uusi sukupolvi Indonesiassa on nousemassa uusi nuori sukupolvi elokuvantekijöitä, joilla on tukenaan lähtökohdat, jotka lupaavat suurta tulevaisuutta. Yhteiskunta on muutoksessa; hetki sitten päättyneen autoritaarisen hallinnon tukahduttama vapaa kansalaistoiminta pääsee valloilleen ja saa ilmiasunsa myös elokuvassa. Indonesissa on ennakkoluuloton ja suurilukuinen nuoriso, jolla on käytössä uudet tekniset välineet. Elokuvakulttuurin kehittämisen pohjaksi Indonesialla on lisäksi voimavaranaan ihmiskunnan vanhimpiin kuuluva kulttuuri. Uutta luova ja mieleenpainuva lyhytelokuva syntyy usein ristiriitaisuuksista yhteiskunnassa, ja Indonesialla on omasta takaa niitäkin vähintään riittävästi. Koko Indonesian historian ajan maan politiikka on ollut tasapainoilua oikeiston, vasemmiston ja muslimipoliitikkojen välillä. Lisäksi Indonesian sijaitsee kulttuurien risteyksessä, jossa länsimainen moderni kultuuuri-imperialismi, nouseva muslimi-identitetti ja kiinalaisen kulttuurin ikiaikainen näkemys kiinasta "keskustan valtakuntana" kohtaavat. Indonesialaisten osa maailmassa ei ole helppo, mutta ympäristö on hedelmällistä kavualustaa omaperäisille elokuville, jotka luovat uutta ymmärrystä myös kulttuurien välille. Indonesia, Kuldesak: 5.3. klo 17, Plevna 6 & 10.3. klo 13, Pakkahuone Indonesia, Aryo Danusiri: 6.3. klo 17, Plevna 5 & 8.3. klo 11, Plevna 6 Indonesia, elokuvakoulu: 7.3. klo 17, Plevna 6 & 8.3. klo 11, Plevna 6 Indonesia, Konfiden: 9.3. klo 21, Plevna 5 Indonesia, Äiti Dao & Ivens: 10.3. klo 17, Plevna 6 Takaisin ohjelmistosivulle >>

Etusivu | Kilpailut | Ohjelmisto | Festival News | Yhteistyö | Yhteystiedot |

© Tampereen elokuvajuhlat - PL 305, 33101 Tampere - office@tamperefilmfestival.fi ..