|
|
|
|
 |
| |
TAMPEREEN 32. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 5.-10.3.2002
Lyhytelokuva valtaa Tampereen elokuvasalit 32. kerran tämän vuoden
maaliskuussa. Kotimaisessa ja kansainvälisessä kilpailussa ovat mukana
maailman parhaimmat elokuvat viimeisen kahden vuoden ajalta. Kansainväliseen
kilpailuun lähetettyjen reilun 2000 elokuvan joukossa oli tänä vuonna neljä
täysin uutta osallistujamaata: Indonesia, Makedonia, Singapore ja Tunisia.
Kaiken kaikkiaan kilpailuun osallistuu tänä vuonna 37 kansallisuutta.
Kansainvälisessä kilpailussa on 79 elokuvaa, joista kuusi suomalaista.
Kotimaiseen kilpailuun lähetettyjen töiden määrä on viime vuosina pysynyt
300 kieppeillä. Kilpailuun valituista 50 elokuvasta A-sarjassa on 38 työtä
ja loput 12 kisaavat yli 30 minuuttisten B-sarjassa. Tampereen
elokuvajuhlien merkitys maailman festivaalien joukossa on entisestään
kasvanut, koska kansainvälisen kilpailun dokumenttipalkinnon voittaja pääsee
kilpailemaan Oscar-patsaasta.
Palkintoja Tampereen elokuvajuhlilla jaetaan vuonna 2002 ennätysmäärä.
Palkintojen joukossa ovat Grand Prix, parhaimman dokumentin palkinto, toinen
pääpalkinto, kotimaisen kilpailun kaksi pääpalkintoa ja sarjapalkinnot
lyhytelokuvissa ja pidemmässä sarjassa. Näiden lisäksi elokuvajuhlilla
jaetaan Jameson palkinto parhaalle kotimaiselle lyhytelokuvalle, Risto
Jarva palkinto samoilla perusteilla kotimaiselle elokuvalle, European Short
Film Award parhaalle eurooppalaiselle elokuvalle ja Micromovies kilpailun
pääpalkinto. Rahallinen arvo elokuvajuhlilla jaettavilla palkinnoilla on yli
200 000 vanhassa Suomen valuutassa.
Tampereen elokuvajuhlien ohjelmistoon ja järjestelyihin on tehty olennaisia
muutoksia. Ohjelmistollisesti suurin muutos on se, että kilpailuelokuvat
esitetään kahdesti. Tällä pyritään saamaan kilpailutyöt aikaisempaa
näkyvämmin esille. Voittajat julkistetaan viime vuotisen muutoksen tapaan jo
lauantaina. Olennainen muutos on myös siirtyminen aivan kaupungin
keskustaan. Näytöksiä järjestetään Plevnan alueella Finnkinon
elokuvateatterissa kolmessa salissa. Niinpä lyhytelokuvat tavoittavat yhä
useamman elokuvaharrastajan. Muita esityspaikkoja ovat Tullikamarin
Pakkahuone, Kino-Palatsi ja Hällä.
Kilpailuelokuvien tarjontaa täydentää runsas erikoisohjelmisto
huippuvierailijoineen. Retrospektiiveistä laajin keskittyy Orson Wellesin
tuotantoon. Neljään näytökseen on kerätty todellisia helmiä
varhaistuotannosta ja televisiosta. Orson-sarjan pitkiä leffoja ovat V, niin
kuin väärennös (1973), Filming Othello (1978) ja Working with Orson Welles
(1994). Lyhytelokuvista koottu Unseen Welles kimara sisältää todellisia
harvinaisuuksia, mm. esikoiselokuvan Hearts of Age (1934),
televisioelokuvan Nuoruuden lähde (1958), katkelman kadonneesta elokuvasta
Venetsian kauppias (1969), episodin Lucille Ball tv-sarjasta (1956) ja
Nikka viskimainoksia. Ja mikä hienointa, Tampereelle saapuu vieraaksi Orson
Wellesin kuvaaja ja hyvä ystävä Gary Graver.
Jay Rosenblatt on amerikkalainen psykoterapeutti, joka aloitti elokuvien
tekemisen vuonna 1981. Tampereen ohjelmistossa nähdään mm.
yhdysvaltalais-tanskalainen yhteistyöelokuva Pahuuden anatomia (1998). Tämä
synkän hirtehinen dokumentti näyttää viisi diktaattoria "tavallisina
ihmisinä". Elokuva esittelee Francon sairauden, Hitlerin ruokailutavat, Mao
Tsetungin unilääkeriippuvuuden, Mussolinin hattuvalikoiman ja Stalinin
koiran. Iso-Britannialainen Phil Mulloy on puolestaan animaatioelokuvan
taituri. Mulloyn tikkuhahmotyyli on rujon pelkistettyä ja tarinat sykkivät
tosi sysimustaa huumoria. Mulloy on erikoistunut omintakeisten sarjojen
luomiseen, kuten Maailman historian episodit ja Kymmenen käskyä.
Kotimaisista tekijöistä retronäytöksen saavat matkapäiväkirjoistaan tunnettu
ja kohta 100-vuotias kamarineuvos Torsten Carlander ja Tampereellakin
neljästi palkittu lyhytelokuvan ja dokumentin taitaja Marja Pensala. Lisäksi
Arkiston aarteissa näytetään Sakari Pälsin historiallisesti korvaamattomia
arktisia matkakuvia.
Elokuva-arkiston aarteiden esityspaikka on legendaarinen elokuvateatteri
Kino-Palatsi. Kaksi näytöstä tarjoaa kattavan ja kiintoisan läpileikkauksen
Filmistudio Oy:n tuotannosta 1930-luvun puolivälistä 1960-luvun alkuun.
Kamera kiertää ympäri Suomea Helsingistä, Turusta ja Tampereelta Näsijärven
ja Päijänteen kautta sodassa tuhottuun Ouluun ja Rovaniemelle.
Lyhytelokuvien Tampere-harvinaisuus on Liiketyöntekijäin II liittojuhlat
Tampereella helluntaina 1944.Suomalaiset värilyhytelokuvat ovat ihasteltavina valkokankaalla kahdessa näytöksessä. Tarjolla on historiallinen kavalkadi värilyhytkuvien
kehityksestä 30 vuoden ajalta vuodesta 1938 alkaen. Vanhin säilynyt värikuva
Torielämää Helsingissä aloittaa sarjan, jonka harvinaisuuksia on Värikäs
kisakaupunki Helsinki olympiakesänä 1952. Värisarjassa nähdään parikymmentä
lyhytelokuvaa, Suomi väreissä Suomenlahdelta Lapin perukoille höysteenä
jokunen värillinen mainoselokuva ja traileri.
Erikoisohjelmisto käy laajasti läpi suomalaista elokuva- ja
televisiotuotantoa. Planeetta Logos -kokonaisuus kuvaa 1900-luvun utopiaa
ihmisen tekniikalla hallitsemasta maailmasta. Kieltolain päättymisestä
Suomessa tulee kuluneeksi tänä vuonna 70 vuotta. Raittius vai humala
näytöksessä elokuvan huumaa voi kokea alkoholiaiheisten valistuselokuvien,
dokumenttien ja television tietoiskujen parissa. Lauantai-illan asialliset
huippukohdat aina kuusikymmenluvulta viime vuosiin on mahdollista kokea
uudelleen näytöksessä Uutiset, sää ja tietoisku. Lottoarvonta. Illan tähtinä
legendaariset uutistoimittajat, unohtumattomat sääennustajat ja jämäkät
viralliset valvojat. Suomalainen videotaide esittäytyy AV-arkin näytöksissä
ja myös näyttelyssä Sara Hildenin taidemuseossa. Pikku Kakkonen juhlii
25-vuotisjuhlavuottaan erikoisnäytöksin, joiden sankareina seikkailevat
ikisuositut Sirkuspelle Hermanni, Nalle Luppakorva, Karvakuonot, Rölli ja
Kössi Kenguru, unohtamatta tietenkään Käytöskukan iki-ihania Hinkua, Vinkua
ja Suursyömäriä. Lastennäytösten huipennus on perjantain Juhlanäytös
Tampere-Talon Isossa Salissa Ransu-koiran juontamana.
Indonesia on ensimmäistä kertaa Tampereen elokuvajuhlien
erikoisohjelmistossa. Kuusi näytöstä sisältää aivan uutta tuotantoa ja
Indonesiasta kertovia historiallisia dokumentteja. Vuoden 1998
vallanvaihdoksen ansiosta maassa ei ole olenkaan sensuuria ja uusien
elokuvien tarinat ovat yllätyksellisiä. Dokumentti Indonesia kutsuu (1946)
sai aikaan sen, että elokuvan esittäminen kiellettiin Hollannissa ja
dokumentin hollantilainen ohjaaja Joris Ivens menetti passinsa yli
kymmeneksi vuodeksi. Ivens (1898 1989) tallensi kameroineen 1900-luvun
käännekohtia 60 vuoden ajan yli 20 maassa. Niin ikään hollantilaisen Vincent
Monnikendamin dokumenttielokuva Äiti Dao maailman synnyttäjä (1995)
perustuu hollantilaisten varhaiseen elokuvamateriaaliin siirtomaa-ajalta.
Elokuva on koostettu noin 200 mustavalkoisesta mykkäelokuvasta, jotka
siirtomaaisännät kuvasivat vuosina 1912-33 propagandatarkoituksiinsa.
Ääniraita koostuu alkuperäisväestön runoista ja lauluista.
Australia esittäytyy yhteensä seitsemässä näytöksessä. Kansainvälisenä
naistenpäivänä nähdään kokeellista elokuvaa australialaisilta
naisohjaajilta. Australian Elokuva- ja televisiokoulu (AFTRS) saa kaksi omaa näytöstä ja
mukana on mm. Jane Campionin ja Gillian Andersonin varhaisia ohjaustöitä.
Alkuperäisväestön tekemät lyhytelokuvat saavat ansaitusti oman näytöksensä.
Myös pitkiä dokumentteja on tarjolla. Cunnamulla on dokumentti saman
nimisestä kylästä rautatien päätepysäkillä, 800 kilometrin päässä
Brisbanesta. Eristyneessä yhteisössä elämä on rajattua kaikin puolin.
Digitaalinen elokuvatuotanto on tänäkin vuonna laajasti esillä filkkareilla.
Resfest on globaali digitaalisen elokuvan festivaali, jonka vuoden 2001
ohjelmistosta esitetään neljä näytöstä. Altered States, High Risk ja By
Design tutkivat tuonpuoleista maailmaa, kummallisia naapureita ja
designereiden luomia kolmiulotteisia tiloja. Cinema Electronica yhdistää
digitaalisen elokuvan ja musiikin. Resfestin johtaja, Jonathan Wells saapuu
Tampereelle puhumaan Micromovies Seminaariin, joka pidetään juhlaviikon
perjantaina. Niin seminaari kuin Tampereen elokuvajuhlien uusin kilpailu,
Micromovies, tutkii kämmenlaitteisiin suunnattujen elokuvien
mahdollisuuksia. Kilpailun tuomaristo katsoo elokuvat kämmenlaitteista ja
arvioi elokuvat toimivuuden ja elokuvallisuuden perusteella. Autovalmistaja
BMW:n Internetissä levittämät The Hire lyhytelokuvat on Tampereella
mahdollista nähdä valkokankaalla. Elokuvien tuottaja on ohjaajana mainetta
niittänyt David Fincher (Fight Club, Seitsemän) ja ohjaajakaartikin on
vaikuttava: Ang Lee, Guy Ritchie, David Frankenheimer ja Alejandro González Iñárritu.
Blues-musiikin ystäville on tarjolla Nikos Triandafyllidisin ohjaama tuore
dokumentti Screamin' Jay Hawkins - I Put a Spell on Me (2001). Dokumentti
kertoo peittelemättä edesmenneestä Screamin' Jay Hawkinsista, joka
ensimmäisenä toi lavalle voodoo- ja kauhuefektit. Doug Prayn
musiikkidokumentti Scratch (2001) esittelee levysoittimen tasavertaisena
instrumenttina, joka on keskeinen osa hip-hop-musiikkia. Dokumentissa
vilahtelee alan pioneereja Afrika Bambaatasta DJ Shadowiin. Termi
"skrätsäys" tarkoittaa vinyylilevyn rytmikästä liikuttamista edestakaisin ja
siitä syntyvää ääntä. Suomalaisten musiikkivideoiden parhaimmisto viime
vuodelta esitetään musavideonäytöksessä. Tullikamarin yönäytös tarjoaa
puolestaan reggaeta, mykkäelokuvaa ja samplereita. Mukana mm. John Emersonin
ohjaama mykkä lyhytelokuva Mystery of the Leaping Fish (1916). Tämän
huumehuuruisen Sherlock Holmes parodian säestyksestä vastaa Kapteeni Ä-ni,
joka soittaa myös keikan yön aikana. Elävän musiikin reggaeantia täydentävää mm. Jazzskangsters. Yön vaihtuessa jälleen päiväksi
elokuvamaratonia voi jatkaa lauantaina Tampereen Ylioppilas-talolla toista
kertaa järjestettävän Roskaelokuvafestivaalin parissa. Luvassa on viisi
tuntia ravisuttelevaa kotimaista indie-tuotantoa.
|
|
|