Stacheltier – Stingers from East Germany 2
Stacheltier – Piikkejä Itä-Saksasta 2

TRÄUME SIND SCHÄUME?
EVAPORATING DREAMS
HAIHTUVAT UNELMAT

GDR / DDR
1963
Fiction // 14 min // 35 mm // b&w
Director: Ralf Kristen, Joachim Hoyer
Script: Ralf Kristen, Joachim Hoyer
Photography: Hans Heinrich, Siegfried Mogel
Sound: Hans-Ulrich Langendorf
Editing: Wally Gurschke, Jutta Klagemann
Music: Wolfgang Erhard Israel
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

Theobald Schimmel (German for ‘mold’) dreams of discovering a tiger in his bathroom. Schimmel reports this abnormal use of the bathroom to the building administration. A tax clerk fills in a survey form on the event; a scholar cannot help him, even though he is specialised in tigers, because he won’t get meddled in trivial everyday problems; an insurance agent would like to sell him an insurance policy; and a TV reporter makes a big mess of his flat trying to find the best angle for the camera. Enraged, Schimmel’s wife walks out on him and takes the children with her. Then, the cathode-ray tube of his television set blows up, awaking Schimmel who runs into the bathroom: “ The tiger’s gone, but the mold remains…”

Theobald Schimmel (suom. Home) uneksii löytävänsä tiikerin omasta kylpyhuoneestaan. Schimmel tekee ilmoituksen talohallinnolle poikkeavasta kylpyhuoneen käytöstä. Veroviranomainen täyttää kyselylomaketta tapahtumista; akateeminen tutkija ei voi häntä auttaa, koska kyse on arkipäivän ongelmasta; vakuutusagentti tahtoisi myydä hänelle vakuutuskirjan, ja televisioreportteri kääntää koko asunnon ylösalaisin saadakseen kameransa parhaaseen mahdolliseen kuvakulmaan. Schimmelin vaimo jättää hänet raivoissaan ja ottaa lapset mukaansa. Schimmel herää television kuvaputken räjähdykseen ja juoksee kylpyhuoneeseen: ”Tiikeri on poissa, mutta home jäi…”

DER VORBILDLICHE EHEMANN
THE MODEL HUSBAND
MALLIKELPOINEN AVIOMIES

GDR / DDR
1962
Fiction // 6 min // 35 mm // b&w
Director: Bodo Schmidt
Script: Lore Hardt
Photography: Horst Hardt
Music: Hans-Hendrik Wehding
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

A reporter at the local radio station has finally, after a long search, found an exemplary husband who helps his wife with household chores and shopping as a matter of course. To convey his experience to as many people as possible, Peter Petermann has to give lectures in many companies. This takes him increasingly away from home. The model marriage starts to show signs of dissolving.

Kaupungin oman radioaseman reportteri on vihdoinkin, pitkän etsimisen tuloksena, löytänyt esimerkillisen aviomiehen Peter Petermannin, jonka mielestä on itsestäänselvyys auttaa vaimoaan Petraa kotitöissä ja ostoksilla. Jotta hänen kokemuksensa saadaan välitettyä mahdollisimman suurelle joukolle, Peter Petermann joutuu pitämään luentoja monissa yrityksissä, minkä johdosta hän on paljon poissa kotoa. Esimerkillinen avioliitto alkaa näyttää kariutumisen merkkejä.

DIE MORITAT VOM DURST
BALLAD OF THIRST
BALLADI JANOSTA

GDR / DDR
1962
Fiction // 8 min // 35 mm // b&w
Director: Erich Brehm
Script: Erich Brem
Photography: Horst Brandt
Music: Wolfgang Lesser
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

Theo Süffelmann could be a good employee, if it wasn’t for his unfortunate tendency to prefer beer to work even during office hours. As a result, he gets fired. Looking for a new job, he agrees to accept one only if the employer allows him to drink ten bottles a day. Süffelmann is happy to find out that the employment office have found a company willing to hire him – in spite of the condition he has set. It turns out, however, that the bottles contain milk instead of beer! Working for the dairy cooperative “Future” in 13 Gulp-Gulp Street makes Süffelmann realise that milk agrees with him much better. He is later rewarded for his excellent work.

Theo Süffelmann voisi olla hyvä työntekijä, mutta valitettavasti hän on työaikanakin enemmänkin kiinnostunut oluesta kuin itse työstä. Niinpä hänet erotetaan. Uudelle työpaikalle hän asettaa ehdoksi, että hänen on saatava juoda kymmenen pulloa päivässä. Hänen ilokseen työvoimatoimistosta löytyy yritys, joka on valmis palkkaamaan hänet – ehdosta huolimatta. Mutta pulloissa onkin maitoa! Meijeriosuuskunta ”Tulevaisuudessa“, Nielaus-Nielaus-katu 13, Süffelmann huomaakin, että maito sopii hänelle paljon paremmin kuin olut. Hänet palkitaan erinomaisesta työstään.

RUMPELSTILZCHEN
RUMPELSTILTSKIN
RUMPELSTILZCHEN

GDR / DDR
1961
Fiction // 10 min // 35 mm // b&w
Director: Hans-Dieter Mäde
Script: Hans Harnisch, Hans-Dieter Mäde
Photography: Siegfried Hönicke
Sound: Gerhard Ribbeck
Editing: Thea Richter
Music: Günter Hauk
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

Kindergarten teacher Karin gets a run in her stocking just as she is reading the Grimm brothers’ story about Rumpelstiltskin. From there on, fact and fiction begin to intermingle in her story. Instead of gold, the hardworking miller’s daughter has to weave the mean king seamless stockings, and once the mysterious Rumpelstiltskin’s name has been correctly guessed, he up and turns into a functionary in charge of “trade and procurement” who finally cannot be bothered to do anything at all.

Lastentarhanopettaja Karinilla alkaa silmukka purkautua sukasta juuri kun hän on lukemassa Grimmin veljesten satua ”Rumpelstilzchen”. Näin hänen tarinassaan alkavat sekoittua taru ja totuus. Kullan sijasta ahkeran myllärin tyttären pitääkin kutoa ilkeälle kuninkaalle saumattomia sukkia, ja kun mystisen Rumpelstilzchenin oikea nimi on arvattu, tämä muuttuukin ”kaupan ja hankinnan” virkamieheksi, joka ei lopussa välitä tehdä enää mitään.

WAS DARFS DENN SEIN?
WHAT CAN I GET YOU?
MITÄ SAISI OLLA?

GDR / DDR
1962
Fiction // 6 min // 35 mm // b&w
Director: Joachim Hoyer
Script: Peter Dittrich, Joachim Hoyer
Photography: Trick-abteilung des DEFA-Studios für Spielfilme
Editing: Wally Gurschke
Music: Rolf Zimmermann
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

A caricature of West German advertising films, aimed to highlight political phenomena, featuring “Lucky Clover Cow” with rockets in her udders, shepherded by Minister Franz-Josef Strauss, or the bankruptcy of “Kukident” (manufacturer of dental care products). *The film is an experiment in using animation tricks in a satiric short film. DEFA-Studio rated it “satisfactory”.

Länsisaksalaisten mainoselokuvien karrikointia, jolla pyritään nostamaan esille poliittisia ilmiöitä, muun muassa ”Onnenapila-lehmä”, jolla on raketit utareissa ja ministeri Franz-Josef Strauss paimenpoikana sekä ”Kukident” (hammashoitotuotteiden valmistaja) konkurssissa. Elokuva on kokeilu animaatiotrikkien käytöstä satiirisessa lyhytelokuvassa. DEFA-Studio antoi elokuvalle arvosanan ”tyydyttävä“.

DIE HEILIGE UND IHR NARR
THE SAINT AND HER FOOL
PYHIMYS JA NARRI

GDR / DDR
1962
Fiction // 5 min // 35 mm // b&w
Director: Hubert Hoelzke
Script: Hubert Hoelzke
Photography: Jürgen Brauer
Sound: Helga Kadenbach, Günter Lambert, Gerhard Ribbeck
Editing: Wally Gurschke
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

Herr Stein is sitting in a bar in a drunked stupor. He pays, totters up and, with a mighty effort, squeezes himself behind the wheel of his Trabant. A reckless car ride through the nocturnal streets ensues. Finally, he ends up in hospital. Next morning, Stein wakes up to a loud knock on the window. He had, in fact, fallen asleep and dreamt the whole story. The waitress brings him the car keys he had left on the bar next to his money. Stein calls out after her: “Holy angel!”

Herra Stein istuu täysin juovuksissa baarissa. Hän maksaa, huojuu ulos ja vääntäytyy vaivalla Trabantinsa ratin taakse. Villi kaahailu alkaa pitkin yöllisiä katuja. Matka päättyy sairaalaan. Seuraavana aamuna hän herää, kun ikkunaan koputetaan lujasti. Hän oli nukahtanut ja kaikki olikin vain unta. Tarjoilijatar tuo hänelle autonavaimet, jotka hän oli unohtanut baaritiskille rahojen viereen. Stein huutaa tarjoilijattaren perään: ”Pyhä enkeli!”

LÜGEN HABEN KURZE BEINE
LIES HAVE SHORT LEGS
VALHEELLA ON LYHYET JÄLJET

GDR / DDR
1962
Fiction // 6 min // 35 mm // b&w
Director: Hans-Günter Kaden
Script: Hans-Günter Kaden
Photography: Günter Marczinkowsky
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

Three loggers easily meet the daily quota by using a chainsaw which they always hide as Inspector Bruch arrives. He believes the men work with axes only. For this reason, they are only required to fell one tree per day. The rest of the day they spend picking mushrooms to sell. Incautiously, they once finish three days’ work in advance. All of a sudden, Bruch returns to pick up the spare bicycle he left behind on the logging site. None of the loggers can help him as they have to prop up the excess trees they cut down earlier. How does this story end? Not well, in any case.

Kolme puunhakkaaja saa päivän tuloksen helposti täyteen käyttämällä moottorisahaa, jonka he piilottavat aina kun normientarkastaja Bruch saapuu paikalle. Hänelle he uskottelevat tekevänsä töitä pelkillä kirveillä. Niinpä heidän tarvitsee saada kaadettua vain yksi mänty päivässä. Lopun aikaa he keräävät sieniä myytäväksi. Varomattomina he kuitenkin tekevät valmiiksi kolmen päivän työt jo etukäteen. Bruch palaa hakemaan varapyöräänsä, jonka hän oli unohtanut hakkuulle. Kukaan hakkaajista ei voi auttaa häntä kantamaan, sillä he pitävät pystyssä jo sahaamiaan, ylimääräisiä puita. Miten tässä käy? Ei hyvin, ainakaan.

GISELA MAY SINGT UND SPRICHT KURT TUCHOLSKY
GISELA MAY SINGS AND RECITES KURT TUCHOLSKY
GISELA MAY LAULAA JA LAUSUU KURT TUCHOLSKYA

GDR / DDR
1962
Documentary // 8 min // 35 mm // b&w
Director: Georg Honigmann
Script: Georg Honigmann, Horst Hardt
Photography: Horst Hardt
Sound: Günter Lambert
Editing: Thea Richter
Music: Hanns Eisler
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

Gisela May sings in the studio in front of a microphone Kurt Tucholsky’s (1890–1935) song “Augen in der Großstadt” (“Eyes in the big city”) and “The Grave” (“Der Graben”), illustrated with soldiers from the World Wars, or meetings between German and Russian soldiers on the eastern front in 1918. She also recites “Mothers’ Hands” (“Mutterns Hände”) with pictures of a working class home in the background.

Gisela May laulaa äänitysstudiossa mikrofonin edessä Kurt Tucholskyn (1890–1935) laulut ”Augen in der Großstadt” (”Silmät suurkaupungissa”) ja ”Der Graben” (”Hauta”). Kuvituksena on maailmansotien sotilaita tai vuoden 1918 saksalaisten ja venäläisten sotilaiden kohtaamisia itärintamalla. Hän lausuu myös runon ”Mütterns Hände” (”Äitien kädet”), jonka taustalla nähdään tuokioita työläiskodista.

DAS GROSSE GEHEIMNIS
THE GREAT SECRET
SUURI SALAISUUS

GDR / DDR
1961
Fiction // 8 min // 35 mm // b&w
Director: Hubert Hoelzke
Script: Hans Harnisch,Hubert Hoelzke
Photography: Siegfried Hönicke
Sound: Werner Heller, Gerhard Ribbeck
Editing: Thea Richter
Music: Erich Grossmann
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

Newlyweds Sternchen and Johannes move into an empty flat on their wedding day. They are supposed to buy furniture but everywhere they look they are told, “perhaps in the next quarter”. The cleaning lady tells them to go see Gustav Suchmann who has a file full of tips on where in the GDR one can find what (chairs in Schwerin, a table in Suhl, a closet in Zwickau etc.). Indeed, on the day agreed, two or three days later, the furniture arrives. That is when a man sitting in the back row in the cinema shouts: “Can you not tell me, too, where to find this Gustav Suchmann?”

Juuri avioitunut pari Sternchen ja Johannes muuttavat hääpäivänään tyhjään asuntoon. Heidän pitäisi ostaa heti huonekaluja, mutta joka paikassa he saavat vastaukseksi vain ”ehkä seuraavalla vuosineljänneksellä”. Siivoojalta he saavat vinkin, että muuan Gustav Suchmannilla on arkistossa vinkkejä, missäpäin DDR:ää on saatavilla mitäkin (tuoleja Schwerinissä, pöytä Suhlissa, kaappi Zwickaussa...). Muutaman päivän kuluttua huonekalut ovat todellakin asunnossa. Elokuvateatterin viimeisessä rivissä istuva mies huutaa: ”Ettekö voisi kertoa minullekin, missä tämä Gustav Suchmann asuu!”

AUS DEM LEBEN GEGRIFFEN
SNATCHED FROM LIFE
ELÄMÄSTÄ SIEPATTU

GDR / DDR
1961
Fiction // 4 min // 35 mm // b&w
Director: Ernst Kahler
Script: Ernst Kahler
Photography: Siegfried Hönicke
Sound: Hans-Joachim Kreinbrink, Georg Gutschmidt, Gerhard Ribbeck
Editing: Wally Gurschke
Contact: Progress Film-Verleih GmbH/Miriam Reisner

Frieda asks her husband to explain her the concept of ”aid to underdeveloped nations”, so often heard in western parlance. Emil decides to use an illustrative example from everyday life: first he loans his wife 20 marks and demands a bottle of brandy as collateral. He then demands to have 10 marks as interest, as well as the first installment payment, also 10 marks. In a month, he wants to have the rest of the loan back, another 10 marks. Frieda shakes with anger: she would end up paying back much more than she received in the first place! What a scam, she remarks, seething. The film was used as an agitation film before the local elections in the GDR in autumn 1961.

Frieda pyytää miestään selittämään käsitteen ”taloudellisesti alikehittyneiden valtioiden tuki”, joka esiintyy niin usein läntisessä kielenkäytössä. Emil yrittää esittää asiat tavallisesta elämästä otetun esimerkin avulla: ensin hän lainaisi vaimolleen 20 markkaa ja ottaisi pantiksi pullon konjakkia. Korkoina hän vaatii takaisin 10 markkaa ja heti ensimmäisen takaisinmaksuerän, joka on myöskin 10 markkaa. Kuukauden kuluttua pitäisi loppu lainasta, 10 markkaa, maksaa takaisin. Frieda tärisee: hänenhän pitää maksaa huomattavasti enemmän takaisin kuin mitä hän alun perin sai! ”Mitä huijausta”, hän sanoo vihastuneena. Elokuvaa käytettiin DDR:ssä agitaatioelokuvana ennen kunnallisvaaleja syksyllä 1961.