ZBIG RYBCZYNSKI 2

L’ORCHESTRE
THE ORCHESTRA
ORKESTERI

United States, France, Japan / Yhdysvallat, Ranska, Japani
1990
Experimental // 58 min // Beta // col.
Director: Zbig Rybczynski
Script: Zbig Rybczynski
Photography: Zbig Rybczynski
Sound: Larry Rosen
Editing: Tim Farrell
Music: Michael Urbaniak
Production: Zbig Vision, Ltd. (New York), Ex Nihilo (Parigi)
Co-production: NHK, Canal Plus, PBS “Great Performances”
Contact: Zbig Visions Ltd

Bodies fluctuate in the nocturnal space of a cathedral, in a choreography in which life merges with death, like in that giant format music video that is "The Orchestra" composed of six phantasmagoric musical frames. The rules of the game are always the same: the multiplication of the characters, their uninterrupted passing of the baton, disappearing and reappearing, crossing the boundaries between one spatial context and another, in the fluidity of the action that finishes only with the end of the musical piece and with the change of scene. The interminable procession begins with the notes of Chopin’s funeral march, with dozens of electronic ghosts that take turns at the keys of a piano, and finishes with the rising rhythm of Ravel’s Bolero, on a flight of stairs that represents the long march of communism, until its inevitable and definitive collapse.

Vaihtuvia hahmoja katedraalin öisessä tilassa, koreografiassa, jossa elämä sulautuu kuolemaan, kuten kolossaalisen mittaluokan "Orkesteri"-musiikkivideossa, joka koostuu kuudesta unenomaisesta musiikillisesta osiosta. Pelin säännöt ovat aina samat: hahmojen monistuminen, keskeytymätön tahtipuikon luovuttaminen eteenpäin, katoaminen ja ilmestyminen uudelleen esiin, eri tilojen kontekstien välisen rajan ylittäminen, sulava toiminta, joka pysähtyy vasta sävellyksen loppuessa ja siirryttäessä seuraavaan osaan. Loputon sarja alkaa Chopinin hautajaismarssin sävelillä, joita kymmenet elektroniset haamut soittavat vuorollaan pianon koskettimilla ja päättyy Ravelin Boleron nousevaan rytmiin, joka on taustana kommunismin väistämätöntä romahdustaan kohti käynyttä pitkää marssia kuvaavalle portaikolle.

STEPS
PORTAAT

United States, United Kingdom / Yhdysvallat, Iso-Britannia
1987
Experimental // 26 min // Beta // col., b&w
Director: Zbig Rybczynski
Sound: Larry Rosen
Music: Michael Urbaniak
Production: KTCA-TV (Minneapolis), Zbig Vision, Ltd. (New York), Channel 4 (London)
Contact: Zbig Visions Ltd

In a television studio, everything is ready for the filming of a new version of the famous Odessa Steps sequence, from Eisenstein’s “Battleship Potemkin”. A computer has selected a sampling of Americans to participate in the experiment, organized by a delegate of the Soviet government. The group of people (in color) finds itself interacting with the characters in the film (in black and white), who are trampled by the boots of the Cossacks and knocked down by the crowd fleeing down the steps. Live witnesses to the event, the American tourists calmly continue taking pictures or munching on hamburgers in front of the soldiers slaughtering innocent civilians. The only one to escape the massacre is the newborn in the baby carriage, over whose smiling (and color) face roll the end credits.

Televisiostudiossa kaikki on valmista Eisensteinin ”Panssarilaiva Potemkin” -elokuvan kuuluisan Odessan portailla tapahtuvan kohtauksen uuden version kuvausta varten. Tietokone on valinnut joukon amerikkalaisia osallistumaan kyseiseen Neuvostoliiton hallituksen edustuston järjestämään kokeeseen. Valittu ryhmä (esitetään väreissä) huomaa olevansa osallisena elokuvan hahmoille (mustavalkoisena) tapahtuviin asioihin. Elokuvan henkilöt joutuvat kasakoiden saappaiden polkemaksi ja heidän ylitseen vyöryy alas portaita pakeneva väkijoukko. Tapahtumia seuraavat amerikkalaisturistit jatkavat rauhallisesti valokuvaamista ja hampurilaisten mutustelua samalla kun sotilaat teurastavat viattomia siviilejä heidän edessään. Verilöylystä selviytyy hengissä vain lastenvaunuissa oleva vauva, jonka hymyilevien (ja värillisten) kasvojen päällä esitetään elokuvan lopputekstit.